Edunvalvonta – mitä se on, miten sitä haetaan ja mitä se maksaa

Frans Kaartinen. Julkaistu 8.10.2026. Lukuaika noin 9 min.

Edunvalvonta tarkoittaa, että viranomainen määrää edunvalvojan hoitamaan sellaisen täysi-ikäisen asioita, joka ei sairauden, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty enää itse huolehtimaan niistä. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tai käräjäoikeus, ja DVV valvoo hänen toimintaansa koko edunvalvonnan ajan.

Edunvalvonta on viimeinen keino. Sitä haetaan vasta, kun kevyemmät järjestelyt eivät riitä. Tämä opas on kirjoitettu erityisesti aikuiselle lapselle tai puolisolle, joka miettii nyt, mitä läheisen asioille pitäisi tehdä: miten edunvalvontaa haetaan, mitä edunvalvoja tekee, mitä kaikki maksaa ja milloin parempi ratkaisu on vielä edunvalvontavaltuutus.

Mitä edunvalvonta tarkoittaa

Edunvalvonnassa on kaksi osapuolta. Päämies on ihminen, jonka asioita hoidetaan. Edunvalvoja on hänelle määrätty henkilö, joka hoitaa päämiehen omaisuutta ja raha-asioita ja edustaa häntä niissä. Edunvalvonnasta säädetään holhoustoimilaissa (442/1999).

• Edunvalvonta voi olla laaja tai rajattu. Edunvalvoja voidaan määrätä hoitamaan kaikkia päämiehen taloudellisia asioita tai vain yksittäistä asiaa, esimerkiksi asunnon myyntiä tai perinnönjakoa.
• Päämies säilyttää oikeutensa. Edunvalvojan määrääminen ei itsessään estä päämiestä hoitamasta omia asioitaan tai tekemästä sopimuksia. Toimintakelpoisuutta voi rajoittaa vain käräjäoikeus erillisellä päätöksellä, ja se on harvinaista.
• Vastustaminen otetaan huomioon. Edunvalvoja määrätään yleensä vain, jos päämies ei vastusta sitä. Jos hän vastustaa, edunvalvoja voidaan silti määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää syytä.

Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu ovat eri asioita, vaikka sanat muistuttavat toisiaan. Edunvalvojan määrää viranomainen. Edunvalvontavaltuutetun ihminen on valinnut itse etukäteen valtakirjalla.

Ymmärtääkö läheisesi vielä? Silloin valtuutus on kevyempi

Moni hakee edunvalvontaa, koska ei tiedä, että vaihtoehto on vielä olemassa. Jos läheisesi ymmärtää, mitä allekirjoittaa ja kenelle antaa asiansa hoidettavaksi, hän voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen. Ratkaisevaa on ymmärrys, ei diagnoosi: myös ihminen, jolla on todettu muistisairaus, voi tehdä valtuutuksen, jos hän vielä ymmärtää sen merkityksen.

Valtuutus on useimmille parempi kolmesta syystä:

• Läheinen valitsee itse, kuka hänen asioitaan hoitaa. Edunvalvonnassa valinnan tekee viranomainen.
• Valvonta on kevyempää. Valtuutettu ei tarvitse DVV:n lupaa esimerkiksi asunnon myyntiin eikä tee vuositiliä, ellei valtakirjassa niin määrätä.
• Kulut jäävät pienemmiksi. Valtuutuksen kulut ovat useimmiten kertaluonteisia, kun taas edunvalvonnasta tulee yleensä maksuja joka vuosi.

Valtuutus tehdään kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Sen voi laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa tai muulla tavalla, ja vaiheet on kuvattu oppaassa edunvalvontavaltuutus netissä. Jos läheinen ei enää ymmärrä valtuutuksen merkitystä, valtuutusta ei voi tehdä, ja edunvalvonta on silloin yleensä oikea tie. Erot on koottu taulukkoon oppaassa edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.

Kokeile ensin kevyempiä keinoja

DVV neuvoo selvittämään kevyemmät vaihtoehdot ennen edunvalvontaa. Ne riittävät usein, jos ihminen ymmärtää asiansa mutta tarvitsee apua arjessa:

• Suomi.fi-valtuudet: läheinen voi asioida puolestasi esimerkiksi Verohallinnon ja Kelan sähköisissä palveluissa.
• Tavallinen valtakirja: sopii yksittäisiin asioihin, mutta on voimassa vain niin kauan kuin valtakirjan antaja ymmärtää, mitä on valtuuttanut.
• Tilinkäyttöoikeus: läheinen voi maksaa laskuja tietyltä pankkitililtä.

DVV:n sivulla Aikuisen edunvalvonta on ohjeita myös muista keinoista, kuten eläkkeen maksamisesta suoraan hyvinvointialueelle hoitomaksuja varten. Kun kevyet keinot eivät riitä ja valtuutusta ei ole, tarvitaan edunvalvoja.

Miten edunvalvontaa haetaan

Edunvalvonta käynnistyy yhdellä kolmesta tavasta. Kaikissa tarvitaan selvitys siitä, ettei ihminen pysty hoitamaan asioitaan, yleensä lääkärinlausunto.

Hakemus itselle DVV:lle

Täysi-ikäinen, joka ymmärtää asian merkityksen, voi hakea edunvalvojaa itselleen DVV:ltä. Hän voi ehdottaa edunvalvojaksi tiettyä ihmistä, esimerkiksi aikuista lastaan, jolloin hakemukseen liitetään tämän kirjallinen suostumus. DVV voi tällöin määrätä edunvalvojan ilman käräjäoikeutta. Ohjeet ovat DVV:n sivulla Näin haet itsellesi edunvalvojaa.

Ilmoitus DVV:lle läheisen puolesta

Jos läheinen ei enää ymmärrä asiaa, omainen, sosiaalitoimi tai terveydenhuolto voi tehdä DVV:lle ilmoituksen edunvalvonnan tarpeesta. DVV selvittää tilanteen, ja jos edunvalvoja tarvitaan, se tekee hakemuksen käräjäoikeudelle.

Hakemus suoraan käräjäoikeudelle

Edunvalvojan määräämistä voi hakea myös suoraan käräjäoikeudelta. Hakemuksen voi tehdä DVV, ihminen itse tai hänen vanhempansa, aviopuolisonsa, lapsensa tai muu läheisensä. Ennen päätöstä käräjäoikeus kuulee DVV:tä ja tarvittaessa asianosaisia.

Käsittely kestää yleensä useita kuukausia, ja käräjäoikeuden kautta kulkeva asia tavallisesti pidempään. DVV julkaisee ajantasaiset käsittelyajat sivuillaan.

Kun asia ei voi odottaa

Jos jokin asia pitää hoitaa ennen kuin edunvalvoja on määrätty, esimerkiksi asunto on menossa kauppaan tai velat erääntyvät, käräjäoikeus voi antaa väliaikaisen määräyksen. Kiireellisessä tilanteessa määräys voidaan antaa kuulematta ensin päämiestä. Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes käräjäoikeus ratkaisee asian. Kerro kiireestä ja sen syystä jo hakemuksessa.

Muistisairaus ei yksin tarkoita edunvalvontaa

Diagnoosi ei ratkaise. Edunvalvoja määrätään vain, jos asiat eivät tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Jos puoliso tai lapsi hoitaa jo laskut tilinkäyttöoikeudella ja Suomi.fi-valtuuksilla, eikä edessä ole suuria päätöksiä, edunvalvojaa ei välttämättä tarvita. Tilanne muuttuu, kun pitää esimerkiksi myydä asunto tai jakaa perintö, eikä läheinen enää pysty itse päättämään asiasta.

Näin edunvalvonta etenee

1. Selvitä kevyemmät keinot ja se, voiko läheinen vielä tehdä valtuutuksen.
2. Hanki lääkärinlausunto ja, jos ehdotat edunvalvojaa, tämän suostumus.
3. Tee hakemus tai ilmoitus DVV:lle tai hakemus käräjäoikeudelle.
4. DVV tai käräjäoikeus selvittää asian ja kuulee päämiestä ja tarvittaessa läheisiä.
5. Päätös: edunvalvoja määrätään, ja tieto merkitään holhousasioiden rekisteriin.
6. Edunvalvoja aloittaa: omaisuusluettelo DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa, sitten vuositili joka vuosi.

Yleinen vai yksityinen edunvalvoja

Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka suostuu siihen. Sopivuutta arvioitaessa katsotaan hänen taitoaan ja kokemustaan sekä tehtävän laatua ja laajuutta.

• Yksityinen edunvalvoja on yleensä omainen, esimerkiksi aikuinen lapsi, puoliso tai sisarus. Hänellä on samat velvollisuudet kuin muillakin edunvalvojilla, ja DVV valvoo häntä samalla tavalla.
• Yleinen edunvalvoja on valtion edunvalvontatoimiston ammattilainen. Yleinen edunvalvoja määrätään yleensä silloin, kun sopivaa omaista ei ole tai kukaan läheisistä ei voi ottaa tehtävää. Yleisen edunvalvonnan toimistot kuuluvat Oikeuspalveluvirastoon.

Omaisen kannattaa miettiä tehtävää huolella. Se voi kestää vuosia, ja se tarkoittaa kirjanpitoa, vuositilejä ja lupahakemuksia.

Mitä edunvalvoja tekee

Edunvalvojan tehtävät on säädetty tarkasti holhoustoimilaissa:

• Omaisuusluettelo DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa tehtävän alkamisesta. Myöhemmin saadusta omaisuudesta ilmoitetaan kuukauden kuluessa.
• Kirjanpito päämiehen varoista, veloista ja tilikauden tapahtumista.
• Vuositili DVV:lle joka vuosi. DVV voi vapauttaa tilistä tai pidentää tilikautta, jos omaisuutta on vähän.
• Päämiehen paras. Omaisuutta hoidetaan niin, että sitä voidaan käyttää päämiehen hyväksi ja hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa.
• Käyttövarat. Päämiehelle jätetään hänen tarpeisiinsa nähden kohtuullinen määrä rahaa omaan käyttöön.
• Kuuleminen. Edunvalvojan pitää kysyä päämiehen mielipidettä tärkeistä asioista, jos se onnistuu ilman suurta hankaluutta ja päämies ymmärtää asian.
• Hoito ja huolenpito. Edunvalvojan pitää huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään asianmukainen hoito ja huolenpito hänen toiveensa huomioon ottaen.
• Päätöstili, kun tehtävä päättyy.

Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta.

Mihin edunvalvoja tarvitsee DVV:n luvan

Monet suuret toimet vaativat DVV:n luvan etukäteen. Lupa tarvitaan esimerkiksi, kun edunvalvoja haluaa:

• myydä tai ostaa asunto-osakkeen, kiinteistön tai asumisoikeuden
• pantata päämiehen omaisuutta tai ottaa lainaa hänen nimiinsä
• vuokrata asunnon tai kiinteistön yli viideksi vuodeksi
• luopua perinnöstä
• tehdä perinnönjaon tai osituksen ilman käräjäoikeuden määräämää pesänjakajaa
• antaa rahaa lainaksi.

DVV myöntää luvan, jos toimi on päämiehen edun mukainen. Lupa maksaa 254 €, perinnönjaossa enemmän jaettavan varallisuuden mukaan. Lupa-asian käsittely vie aikaa, joten esimerkiksi asunnon myynti kannattaa suunnitella hyvissä ajoin.

1.5.2026 alkaen lupaa ei enää tarvita esimerkiksi metsän myyntiin eikä kuolinpesän yhteishallintosopimukseen. Asunnon myynti vaatii luvan edelleen.

Mitä edunvalvonta maksaa

Edunvalvonnasta tulee maksuja sekä alussa että joka vuosi. Alla ovat DVV:n vuoden 2026 maksut ja yleisen edunvalvonnan palkkio.

Pienituloisille maksut ovat pienempiä. Vuositilin tarkastuksesta, hakemuksesta käräjäoikeudelle ja DVV:n päätöksestä edunvalvojan määräämisestä ei peritä maksua, jos päämiehen nettotulot sosiaalietuudet mukaan lukien ovat alle 11 720 € vuodessa. Edunvalvojalla ei myöskään ole oikeutta palkkioon, jos päämiehen nettotulot ovat enintään toimeentulotuen perusosan vuotuisen tason suuruiset, ellei hänellä ole oman kodin lisäksi merkittävää varallisuutta.

Vertailun vuoksi: edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen maksaa kerran 138 €, eikä vuosittaisia maksuja yleensä tule. Tarkemmat laskelmat ovat oppaassa mitä edunvalvontavaltuutus maksaa.

Päämiehen oikeudet ja edunvalvonnan päättyminen

Edunvalvonnassa oleva ihminen ei menetä oikeuttaan päättää omista asioistaan. Edunvalvojan pitää kuunnella häntä, ja hänellä on oikeus käyttövaroihin.

• Edunvalvojan vaihtaminen. Käräjäoikeus vapauttaa edunvalvojan tehtävästä, jos hän osoittautuu siihen kykenemättömäksi tai sopimattomaksi, jos siihen on muu erityinen syy tai jos hän itse pyytää sitä. Jos päämies tai omainen on tyytymätön edunvalvojaan, kannattaa ensin ottaa yhteyttä DVV:hen.
• Tarve tarkistetaan. DVV selvittää edunvalvojan määräämistä seuraavan neljännen kalenterivuoden aikana, tarvitaanko edunvalvontaa edelleen, ja sen jälkeen joka neljäs vuosi, ellei tarve ole ilmeisen pysyvä. Selvitys on maksuton.
• Päättyminen. Edunvalvonta päättyy, kun määräys lakkaa, päämies kuolee tai edunvalvoja vapautetaan. Edunvalvoja tekee DVV:lle päätöstilin ja luovuttaa omaisuuden eteenpäin.

Jos päämiehellä on jo vahvistettu edunvalvontavaltuutus, edunvalvojaa ei yleensä tarvita niissä asioissa, joita valtuutus koskee. Valtuutetun tehtävät on kuvattu oppaassa edunvalvontavaltuutettu.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä edunvalvonta maksaa?

DVV:n päätös edunvalvojan määräämisestä maksaa 130 € ja DVV:n hakemus käräjäoikeudelle 182 €. Lisäksi vuositilin tarkastus maksaa 56–480 € vuodessa ja yleisen edunvalvonnan perusmaksu on 520 € vuodessa lisineen. Pienituloisilta osa maksuista jää perimättä.

Miten edunvalvontaa haetaan?

Itselleen edunvalvojaa voi hakea DVV:ltä. Läheisen puolesta tehdään DVV:lle ilmoitus edunvalvonnan tarpeesta tai hakemus suoraan käräjäoikeudelle. Mukaan tarvitaan yleensä lääkärinlausunto.

Kuka voi hakea edunvalvojaa toiselle?

Käräjäoikeudelle hakemuksen voi tehdä DVV, ihminen itse tai hänen vanhempansa, aviopuolisonsa, lapsensa tai muu läheisensä. Ilmoituksen edunvalvonnan tarpeesta voi tehdä DVV:lle esimerkiksi omainen tai sosiaalitoimi.

Voiko omainen olla edunvalvoja?

Voi, jos hän suostuu tehtävään ja on siihen sopiva. Omainen on silloin yksityinen edunvalvoja, ja hänellä on samat velvollisuudet kuin muillakin edunvalvojilla: omaisuusluettelo, vuositili ja luvat suuriin toimiin.

Mitä yleinen edunvalvoja tekee?

Yleinen edunvalvoja on valtion edunvalvontatoimiston työntekijä. Hän hoitaa päämiehen raha-asioita samoin velvollisuuksin kuin muukin edunvalvoja ja perii työstään palkkion, jonka suuruus määräytyy asetuksen mukaan.

Voiko edunvalvoja myydä asunnon?

Voi, jos DVV antaa siihen luvan. Lupa myönnetään, jos myynti on päämiehen edun mukainen. Edunvalvontavaltuutettu sen sijaan ei tarvitse lupaa, ellei valtakirjassa niin määrätä.

Voiko edunvalvonnassa oleva päättää omista asioistaan?

Yleensä voi. Edunvalvojan määrääminen ei itsessään vie päämieheltä oikeutta hoitaa asioitaan tai tehdä sopimuksia. Toimintakelpoisuutta voi rajoittaa vain käräjäoikeus erillisellä päätöksellä.

Kumpi on parempi, edunvalvonta vai edunvalvontavaltuutus?

Jos ihminen vielä ymmärtää, mitä valtuutus tarkoittaa, valtuutus on yleensä kevyempi ja edullisempi, ja hän saa itse valita, kuka hänen asioitaan hoitaa. Edunvalvontaa tarvitaan, kun valtuutusta ei ole tehty ajoissa tai se ei kata tarvittavia asioita.

Tarvitseeko muistisairas aina edunvalvojan?

Ei. Edunvalvoja määrätään vain, jos asiat eivät tule hoidetuiksi muulla tavoin. Jos muistisairas on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen ajoissa tai kevyemmät järjestelyt riittävät, edunvalvojaa ei tarvita.

Kauanko edunvalvojan saaminen kestää?

Yleensä useita kuukausia, ja käräjäoikeuden kautta pidempään. DVV julkaisee ajantasaiset käsittelyajat sivuillaan. Täydellinen hakemus lääkärinlausuntoineen nopeuttaa käsittelyä.

Lähteet

• Laki holhoustoimesta 442/1999, Finlex
• Aikuisen edunvalvonta, Digi- ja väestötietovirasto
• Näin haet itsellesi edunvalvojaa, Digi- ja väestötietovirasto
• Holhoustoimen hinnasto 2026, Digi- ja väestötietovirasto
• Lakimuutoksia edunvalvontaan ja edunvalvontavaltuutukseen 1.5.2026, Digi- ja väestötietovirasto
• Yleinen edunvalvonta, Oikeuspalveluvirasto
• Edunvalvojan määrääminen, Tuomioistuinvirasto