Edunvalvontavaltuutettu – tehtävät, velvollisuudet ja ensimmäiset 90 päivää

Frans Kaartinen. Julkaistu 8.10.2026. Lukuaika noin 11 min.

Edunvalvontavaltuutettu on ihminen, jonka valtuuttaja on edunvalvontavaltakirjalla nimennyt hoitamaan asioitaan sen varalta, ettei hän itse myöhemmin pysty. Valtuutettu saa toimia vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on vahvistanut valtuutuksen, ja silloinkin vain niissä asioissa, jotka valtakirjassa on hänelle annettu.

Useimmiten edunvalvontavaltuutettu on aikuinen lapsi tai puoliso, ja tehtävä tulee eteen keskellä muuta elämää: vanhemman muisti heikkenee, laskuja jää maksamatta tai edessä on muutto hoivakotiin. Tämä opas kertoo, mitä sinun pitää tehdä ensimmäisten kuukausien aikana, mitä saat ja et saa tehdä, miten palkkio ja verot menevät ja mitä tapahtuu, kun valtuutus päättyy. Jos edunvalvontavaltuutus on vasta tekeillä, aloita perusteista.

Kuka edunvalvontavaltuutettu on

Valtuutetun valitsee valtuuttaja itse, kun hän vielä ymmärtää asian merkityksen. Valtuutettu voi olla vain ihminen, ei yritys tai yhdistys. Valtakirjassa voi olla useampi rooli:

• Valtuutettu hoitaa asioita, kun valtuutus on vahvistettu.
• Toissijainen valtuutettu ryhtyy tehtävään, jos valtuutettu ei ota sitä vastaan, luopuu siitä, kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi.
• Varavaltuutettu hoitaa asioita, kun valtuutettu on tilapäisesti estynyt tai esteellinen tietyssä asiassa.

Edunvalvontavaltuutettu on eri asia kuin edunvalvoja, jonka määrää DVV tai käräjäoikeus. Edunvalvojaa valvotaan tiukemmin: hän tekee vuositilin joka vuosi ja tarvitsee DVV:n luvan esimerkiksi asunnon myyntiin. Lue lisää: edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.

Milloin valtuutettu voi alkaa toimia

Valtuutus tulee voimaan vasta, kun DVV on vahvistanut sen. Valtuutettu hakee vahvistamista DVV:ltä, kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan valtuutuksen kattamia asioita. Hakemukseen tarvitaan alkuperäinen valtakirja ja lääkärinlausunto. Vaiheet on kuvattu oppaassa edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Kun olet jättänyt hakemuksen, voit jo ryhtyä toimiin, jotka ovat välttämättömiä valtuuttajan suojaamiseksi vahingolta, esimerkiksi maksaa erääntyvän laskun. Muuten valtuutus ei ole voimassa ennen DVV:n päätöstä, eikä esimerkiksi pankki hyväksy sitä.

Ensimmäiset 90 päivää: tarkistuslista

Kun päätös on tullut, tehtäviä on eniten heti alussa. Tämä järjestys toimii useimmissa perheissä:

1. Lue valtakirja ja päätös huolella. Katso, mitä asioita valtuutus koskee, onko siinä rajauksia, toimiohjeita, palkkiomääräys tai määräys vuositilistä.
2. Esitä päätös pankille ja muille tahoille, joiden kanssa asioit: vakuutusyhtiölle, isännöitsijälle, hoitopaikalle ja eläkelaitokselle.
3. Tarkista Suomi.fi-valtuudet. Katso osoitteessa suomi.fi/valtuudet, onko valtuuttaja antanut muille oikeuksia asioida puolestaan taloudellisissa asioissa, ja päätä, jätätkö ne voimaan.
4. Kartoita omaisuus ja velat sellaisina kuin ne olivat vahvistamispäivänä: tilit, sijoitukset, asunto, ajoneuvot, lainat ja säännölliset tulot ja menot.
5. Avaa erillinen kirjanpito ja pidä valtuuttajan rahat erillään omistasi alusta alkaen.
6. Tee omaisuusluettelo DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa vahvistamisesta, jos valtuutus koskee taloudellisia asioita.
7. Kerro valtuuttajalle, mitä olet tekemässä, ja kysy hänen mielipidettään tärkeistä asioista, jos hän pystyy ymmärtämään ne.

Jos valtuutus koskee myös terveyttä ja hoitoa, selvitä, onko valtuuttajalla hoitotahto, ja ota se huomioon hoitopäätöksissä.

Omaisuusluettelo

Jos edunvalvontavaltuutus koskee taloudellisia asioita, valtuutetun pitää antaa DVV:lle omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa vahvistamisesta. Velvollisuus on aina, myös silloin, kun tehtävä jää lyhyeksi.

• Mitä luetteloon kuuluu: valtuuttajan varat ja velat, joita valtuutus oikeuttaa sinut hoitamaan, vahvistamishetken tilanteen mukaan.
• Miten se tehdään: helpoimmin DVV:n Edunvalvonnan asiointipalvelussa, joka opastaa vaihe vaiheelta. Paperilomakkeenkin voi täyttää. Liitä mukaan kopiot, älä alkuperäisiä asiakirjoja.
• Myöhemmin saatu omaisuus: jos valtuuttaja saa myöhemmin omaisuutta, esimerkiksi perintöä, siitä ilmoitetaan kuukauden kuluessa. Jos valtuuttaja tulee kuolinpesän osakkaaksi, DVV:lle toimitetaan perukirja.
• Lisäaika: DVV voi hakemuksesta pidentää määräaikaa, jos omaisuutta on paljon tai siihen on muu syy.

Luettelossa vakuutat, että tiedot ovat oikeat etkä ole tahallasi jättänyt mitään pois.

Kirjanpito ja vuositili

Kirjanpito on aina pakollinen. Kun valtuutus koskee taloudellisia asioita, valtuutetun pitää kirjata valtuuttajan varat, velat ja tilikauden tapahtumat. Muissa asioissa riittää kirjanpito, jolla pystyt tekemään selkoa toimistasi. Säilytä kuitit ja tiliotteet.

Vuositili tehdään vain, jos valtakirjassa niin määrätään. Silloin valtakirjassa kerrotaan myös, kuinka usein tili tehdään. Kalenterivuoden tili annetaan DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, eli yleensä viimeistään 31.3. Vuositilin voi tehdä Edunvalvonnan asiointipalvelussa samoin kuin omaisuusluettelon. DVV perii vuositilin tarkastuksesta varallisuuden mukaan 56–480 €.

Vaikka vuositiliä ei olisi määrätty, DVV voi pyytää tilin, jos siihen on syytä, esimerkiksi kun pankki tai läheinen ilmoittaa epäselvyyksistä. Valtakirjassa voi olla myös yksityinen valvontajärjestely, kuten velvollisuus näyttää tiliotteet määräajoin jollekin läheiselle.

Valtuutetun tehtävät ja velvollisuudet

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) asettaa edunvalvontavaltuutetun tehtäville selvät rajat:

• Toimi valtuuttajan parhaaksi. Pidä tunnollisesti huolta hänen oikeuksistaan.
• Kysy mielipidettä. Ennen tärkeää päätöstä tiedustele valtuuttajan mielipidettä, jos se onnistuu ilman suurta hankaluutta ja hän ymmärtää asian.
• Pidä rahat erillään. Valtuuttajan rahat ja muu omaisuus pidetään erillään omistasi. Älä maksa omia menojasi hänen tililtään.
• Noudata ohjeita. Valtakirjassa tai erillisessä toimiohjeessa annetut ohjeet sitovat sinua.
• Pidä asiat salassa. Et saa kertoa ulkopuolisille valtuuttajan asioista, jotka on pidettävä salassa hänen taloutensa tai yksityisyytensä suojaamiseksi, ellei valtakirjassa ole annettu lupaa poiketa siitä.
• Korvaa aiheuttamasi vahinko. Valtuutettu on vastuussa vahingosta, jonka hän aiheuttaa tahallaan tai huolimattomuudesta.

Mitä valtuutettu ei saa tehdä

• Toimia valtakirjan ulkopuolella. Voit edustaa valtuuttajaa vain asioissa, jotka valtakirjassa on määritelty. Jos jotain puuttuu, DVV:lle voi ilmoittaa, että valtuuttaja tarvitsee siihen edunvalvojan.
• Tehdä kaikkein henkilökohtaisimpia ratkaisuja. Valtuutettu ei voi tehdä tai peruuttaa testamenttia, suostua avioliittoon tai lapseksiottamiseen eikä tunnustaa isyyttä valtuuttajan puolesta.
• Antaa lahjoja ilman valtakirjan lupaa. Lahjoja saa antaa vain, jos niiden perusteet on yksilöity valtakirjassa. Itselleen valtuutettu ei saa antaa lahjoja koskaan.
• Toimia esteellisenä. Et saa edustaa valtuuttajaa, jos vastapuolena olet sinä itse, puolisosi tai lähisukulaisesi, esimerkiksi kun valtuuttajan asunto myydään tai vuokrataan sinun lapsellesi. Silloin asiaa hoitaa varavaltuutettu tai DVV:n määräämä edunvalvoja.

Jos valtakirjassa on määrätty, että valtuutettu tarvitsee DVV:n luvan samoihin toimiin kuin edunvalvoja, lupa haetaan DVV:ltä ennen toimea.

Asunnon ja kiinteistön myynti

Asunnon myynti riippuu siitä, onko kyse asunto-osakkeesta vai kiinteistöstä ja milloin valtakirja on allekirjoitettu.

• Asunto-osake (tavallinen kerrostalo- tai rivitaloasunto) kuuluu taloudellisiin asioihin. Jos valtuutus koskee taloudellisia asioita eikä myyntiä ole rajattu, voit myydä sen ilman DVV:n lupaa.
• Kiinteistö (esimerkiksi omalla maalla oleva omakotitalo tai kesämökki tai metsätila), kun valtakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai myöhemmin: valtuutettu voi myydä, kiinnittää tai pantata sen, ellei sitä ole valtakirjassa kielletty.
• Kiinteistö, kun valtakirja on tehty ennen 1.5.2026: myynti, kiinnitys ja panttaus ovat mahdollisia vain, jos valtakirjassa on niin erikseen määrätty. Muuten kiinteistön myyntiä varten tarvitaan edunvalvoja.

Jos ostaja on sinä itse tai sukulaisesi, olet esteellinen. DVV:llä on erillinen ohje edunvalvojalle ja valtuutetulle asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen kaupasta.

Edunvalvontavaltuutetun palkkio

Edunvalvontavaltuutetun palkkio on yksi yleisimmistä kysymyksistä, ja siihen on selvä lähtökohta. Jos palkkiosta ei ole sovittu eikä valtuuttaja ole määrännyt siitä valtakirjassa, valtuutetulla on oikeus saada valtuuttajan varoista:

• korvaus tarpeellisista kuluista, kuten matkoista ja postimaksuista
• tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen palkkio.

Valtakirjassa voi olla oma määräys, esimerkiksi että valtuutettu saa vain kulunsa tai tietyn summan vuodessa. Silloin noudatetaan sitä.

Kohtuullisuudelle ei ole taulukkoa. DVV ei anna tapauskohtaista ohjetta palkkion suuruudesta, eikä oikeusministeriön ohjetta edunvalvojan palkkiosta voi suoraan soveltaa valtuutettuun. Palkkion suuruus voi tulla tarkistettavaksi esimerkiksi vuositilin tarkastuksessa tai jos joku tekee valtuutetusta ilmoituksen DVV:lle.

Käytännön neuvot perheille:

• Kirjaa käyttämäsi aika ja kulut kuitteineen.
• Kerro sisaruksille etukäteen, aiotko periä palkkiota, ja millä perusteella.
• Älä maksa palkkiota itsellesi epäselvästi muiden menojen seassa, vaan omana kirjauksenaan.

Verotus. Verohallinnon mukaan valtuutetun palkkio on työkorvausta, ja myös kulukorvaukset lasketaan siihen mukaan. Verovapaita päivärahoja tai kilometrikorvauksia ei voi maksaa. Palkkio ilmoitetaan tulorekisteriin viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 5. päivänä. Jos samalta valtuuttajalta saadut palkkiot ja kulukorvaukset ovat yhteensä enintään 1 500 euroa vuodessa, ennakonpidätystä ei tarvitse tehdä. Ohjeet ovat sivulla Edunvalvontapalkkio.

Asiointi pankissa, Suomi.fi:ssä ja OmaKannassa

Pankki. Esitä DVV:n päätös valtuuttajan pankille ja todista oma henkilöllisyytesi. Kysy etukäteen, mitä asiakirjoja pankki tarvitsee. Sama päätös kelpaa vakuutusyhtiölle, isännöitsijälle ja hoitopaikalle.

Suomi.fi-palvelut. Jos valtakirja oikeuttaa hoitamaan taloudellisia asioita, voit asioida valtuuttajan puolesta automaattisesti palveluissa, jotka käyttävät Suomi.fi-valtuuksia, kuten OmaVerossa ja OmaKelassa. Tämä ei kuitenkaan toimi, jos valtuutettuja on useampi, oikeus koskee vain osaa omaisuudesta tai toimivaltaa on muuten rajattu. Olet myös vastuussa niistä Suomi.fi-valtuuksista, joita muilla on valtuuttajan taloudellisiin asioihin.

OmaKanta. Valtuutettuna et pääse valtuuttajan terveystietoihin automaattisesti. OmaKantaa varten tarvitaan erillinen Suomi.fi-valtuus terveydenhuollon asioiden hoitoon, kuten Kanta.fi neuvoo.

Saanko minä…? Tavallisimmat tilanteet

• Maksaa itselleni takaisin valtuuttajan menoja, jotka maksoin omista rahoistani? Kyllä, kun menot ovat tarpeellisia ja ne on kirjattu kuitteineen.
• Antaa lastenlapsille syntymäpäivälahjoja valtuuttajan rahoista? Vain, jos lahjojen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Jos lastenlapset ovat sinun lapsiasi, olisit tavallisesti esteellinen, mutta 1.5.2026 alkaen laki sallii tavanomaiset ja arvoltaan vähäiset lahjat muille kuin valtuutetulle itselleen, kun niiden perusteet on yksilöity valtakirjassa.
• Vuokrata valtuuttajan asunnon omalle lapselleni? Et itse, koska olet esteellinen. Asiaa voi hoitaa varavaltuutettu tai DVV:n määräämä edunvalvoja.
• Lainata valtuuttajan rahaa itselleni? Et. Rahat pidetään erillään, etkä voi edustaa valtuuttajaa sopimuksessa itsesi kanssa.
• Muuttaa valtuuttajan testamenttia tai tehdä hoitotahdon hänen puolestaan? Et. Ne ovat henkilökohtaisia asioita, joita valtuutettu ei voi hoitaa.

Kun sisarukset kysyvät, mihin rahat menevät

Valtuutettu joutuu usein kahden velvollisuuden väliin: sisarukset haluavat tietää, miten vanhemman rahoja käytetään, mutta valtuutettua sitoo salassapito. DVV:n mukaan pelkästään se, ettei lähiomainen saa valtuutetulta tietoa, ei ole merkki tehtävän laiminlyönnistä.

Avoimuus kannattaa silti, kun se on mahdollista:

• Katso, mitä valtakirjassa sanotaan. Valtuuttaja on voinut antaa luvan kertoa asioista läheisille tai määrätä, että tiliotteet näytetään säännöllisesti jollekin heistä.
• Kysy valtuuttajalta, jos hän vielä ymmärtää asian, saako hänen raha-asioistaan kertoa sisaruksille ja kuinka tarkasti.
• Pidä kirjanpito niin, että sen voisi näyttää kenelle tahansa. Jos epäilyjä tulee, selkeät kirjaukset ja kuitit ovat paras suoja.

Jos läheinen epäilee, että valtuutettu toimii vastoin valtuuttajan etua, hän voi ilmoittaa asiasta DVV:lle, ja DVV voi pyytää valtuutetulta tilin.

Jos olet estynyt tai haluat luopua

• Tilapäinen este, kuten pitkä sairaus tai oleskelu ulkomailla: varavaltuutettu voi hakea valtuutuksen vahvistamista omalta osaltaan. Jos varavaltuutettua ei ole, DVV voi pyynnöstäsi määrätä edunvalvojan valtuutetun tehtäviin esteen ajaksi.
• Esteellisyys yksittäisessä asiassa: sama ratkaisu, eli varavaltuutettu tai DVV:n määräämä edunvalvoja.
• Luopuminen: voit luopua tehtävästä ilmoittamalla siitä DVV:lle. Jos valtakirjassa on toissijainen valtuutettu, hän voi hakea vahvistamista itselleen. Jos ei ole, valtuuttajalle määrätään yleensä edunvalvoja.

Kun valtuutus päättyy

Valtuutus päättyy, kun valtuuttaja kuolee, valtuutus peruutetaan tai valtuutettu luopuu tehtävästä. Lisäksi se lakkaa niiltä osin kuin valtuuttajalle määrätään edunvalvoja samoihin asioihin.

• Luovuta omaisuus ja valtakirja viipymättä valtuuttajalle, hänen edunvalvojalleen, toissijaiselle valtuutetulle tai muulle, jolla on oikeus omaisuuteen.
• Tee päätöstili tehtävän hoitamisesta sille, jolla on oikeus omaisuuteen, ellei valtakirjassa ole toisin määrätty.
• Kun valtuuttaja kuolee, omaisuus siirtyy kuolinpesälle. Jos sitä ei voida heti luovuttaa osakkaiden yhteishallintoon, valtuutettu voi luovuttaa sen sellaisen osakkaan hoitoon, joka voi huolehtia pesän omaisuudesta, ja hänen pitää ilmoittaa siitä muille osakkaille.

Tee myös oma valtuutuksesi

Moni valtuutettu huomaa tehtävän aikana, kuinka paljon helpompaa kaikki on, kun valtuutus on tehty ajoissa. Jos sinulla itselläsi ei vielä ole edunvalvontavaltuutusta, nyt on hyvä hetki tehdä se, kun tiedät, mitä valtakirjaan kannattaa kirjoittaa: toissijainen valtuutettu, palkkio, lahjat ja mahdolliset rajaukset. Voit laatia oman edunvalvontavaltuutuksesi netissä Sitovassa. Valtakirjan sisältö esimerkkeineen on oppaassa edunvalvontavaltuutuksen mallipohja.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä edunvalvontavaltuutettu saa tehdä?

Valtuutettu saa hoitaa niitä asioita, jotka valtakirjassa on hänelle annettu, kun DVV on vahvistanut valtuutuksen. Taloudellisten asioiden valtuutus kattaa esimerkiksi pankkiasiat, laskut, sijoitukset ja asunto-osakkeet, ja 1.5.2026 alkaen allekirjoitetuissa valtakirjoissa myös kiinteistöt, ellei niitä ole rajattu.

Saako edunvalvontavaltuutettu palkkion?

Saa. Jos valtakirjassa ei ole muuta määrätty eikä palkkiosta ole sovittu, valtuutetulla on oikeus kohtuulliseen palkkioon ja tarpeellisten kulujen korvaukseen valtuuttajan varoista. Palkkio on verotettavaa työkorvausta.

Milloin omaisuusluettelo pitää tehdä?

Kolmen kuukauden kuluessa valtuutuksen vahvistamisesta, jos valtuutus koskee taloudellisia asioita. Myöhemmin saadusta omaisuudesta ilmoitetaan kuukauden kuluessa.

Pitääkö edunvalvontavaltuutetun tehdä vuositili?

Vain, jos valtakirjassa niin määrätään tai DVV pyytää tiliä erikseen. Kirjanpito valtuuttajan varoista ja veloista on kuitenkin aina pakollinen.

Saako edunvalvontavaltuutettu myydä asunnon?

Asunto-osakkeen voi myydä, jos valtuutus koskee taloudellisia asioita eikä myyntiä ole rajattu. Kiinteistön voi myydä, jos valtakirja on allekirjoitettu 1.5.2026 tai myöhemmin eikä myyntiä ole kielletty, tai jos vanhemmassa valtakirjassa on siitä erillinen määräys.

Saako valtuutettu antaa lahjoja valtuuttajan rahoista?

Vain, jos lahjojen perusteet on yksilöity valtakirjassa. Itselleen valtuutettu ei saa antaa lahjoja.

Milloin valtuutettu on esteellinen?

Kun vastapuolena on valtuutettu itse, hänen puolisonsa tai lähisukulaisensa tai kun valtuuttajan ja valtuutetun edut voivat muuten joutua ristiriitaan. Esimerkki on asunnon myynti valtuutetun lapselle.

Mitä eroa on edunvalvojalla ja edunvalvontavaltuutetulla?

Edunvalvontavaltuutetun valitsee ihminen itse valtakirjalla, edunvalvojan määrää DVV tai käräjäoikeus. Edunvalvoja tekee vuositilin joka vuosi ja tarvitsee luvan moniin toimiin, valtuutettu vain, jos valtakirjassa niin määrätään.

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007, Finlex
• Näin hoidat edunvalvontavaltuutetun tehtävää, Digi- ja väestötietovirasto
• Lakimuutoksia edunvalvontaan ja edunvalvontavaltuutukseen 1.5.2026, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontapalkkio, Verohallinto
• Edunvalvontavaltuutettuna OmaKannassa, Kanta.fi
• Holhoustoimen hinnasto 2026, Digi- ja väestötietovirasto