Edunvalvontavaltuutus.app

Edunvalvontavaltuutus

. Päivitetty 8.10.2026. Lukuaika noin 11 min.

Edunvalvontavaltuutus, puhekielessä myös edunvalvontavaltakirja, on asiakirja, jolla päätät etukäteen, kuka hoitaa asiasi, jos et myöhemmin sairauden tai iän vuoksi enää pysty hoitamaan niitä itse. Valtuutuksen voi tehdä vain niin kauan kuin ymmärtää sen merkityksen, joten se kannattaa tehdä terveenä ja ajoissa. Jos valtuutusta ei ole, asioidesi hoitajan määrää yleensä viranomainen.

  • Netissä laadittuna kiinteä 59 € hintatakuulla – lakimiehellä yleensä satoja euroja. DVV:n vahvistus (138 €) maksetaan vasta myöhemmin. Vertaa hintoja
  • Valtuutus tehdään kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden todistajan läsnä ollessa. Katso, mitä mallipohjassa pitää olla
  • Valtuutus tulee voimaan vasta myöhemmin, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) vahvistaa sen.

Laadi valtuutus Sitovassa tai lue ensin, miten valtuutus tehdään netissä

Nuorempi ja iäkkäämpi nainen istuvat sohvalla ja nauravat katsoessaan tablettia yhdessä.
Kuva: Centre for Ageing Better / Unsplash

Kuntasi luvut

Suomi ikääntyy, ja moni hoitaa jo nyt ikääntyvän vanhempansa asioita ilman virallista oikeutta siihen. Katso, kuinka suuri osa oman kuntasi asukkaista on täyttänyt 75 vuotta ja missä ovat lähimmät DVV:n palvelupiste ja oikeusaputoimisto.

Suomen asukkaista 11,9 % on täyttänyt 75 vuotta, yhteensä 675 448 ihmistä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan heitä on vuonna 2040 noin 876 000, eli noin 30 prosenttia enemmän kuin nyt.

Katso, miten oma kuntasi vertautuu muihin

Suomen kunnat 75 vuotta täyttäneiden osuuden mukaanAkaa: 12,8 %Alajärvi: 15,8 %Alavieska: 13,0 %Alavus: 15,7 %Asikkala: 18,9 %Askola: 11,1 %Aura: 10,9 %Brändö: 16,5 %Eckerö: 14,0 %Enonkoski: 22,5 %Enontekiö: 13,2 %Espoo: 7,6 %Eura: 16,3 %Eurajoki: 14,9 %Evijärvi: 15,4 %Finström: 12,2 %Forssa: 18,3 %Föglö: 16,8 %Geta: 13,3 %Haapajärvi: 13,9 %Haapavesi: 12,9 %Hailuoto: 24,0 %Halsua: 20,2 %Hamina: 17,3 %Hammarland: 12,6 %Hankasalmi: 18,1 %Hanko: 19,5 %Harjavalta: 18,6 %Hartola: 23,0 %Hattula: 12,6 %Hausjärvi: 11,3 %Heinola: 19,8 %Heinävesi: 22,2 %Helsinki: 8,9 %Hirvensalmi: 19,6 %Hollola: 14,0 %Huittinen: 16,8 %Humppila: 14,3 %Hyrynsalmi: 22,7 %Hyvinkää: 12,4 %Hämeenkyrö: 13,0 %Hämeenlinna: 14,4 %Ii: 11,0 %Iisalmi: 14,2 %Iitti: 17,2 %Ikaalinen: 17,8 %Ilmajoki: 11,0 %Ilomantsi: 23,0 %Imatra: 18,2 %Inari: 12,6 %Inkoo: 14,0 %Isojoki: 18,4 %Isokyrö: 15,2 %Janakkala: 13,5 %Joensuu: 11,7 %Jokioinen: 15,1 %Jomala: 7,8 %Joroinen: 16,6 %Joutsa: 22,0 %Juuka: 21,1 %Juupajoki: 17,1 %Juva: 20,6 %Jyväskylä: 9,9 %Jämijärvi: 15,3 %Jämsä: 18,7 %Järvenpää: 9,9 %Kaarina: 11,4 %Kaavi: 20,6 %Kajaani: 12,0 %Kalajoki: 14,6 %Kangasala: 10,8 %Kangasniemi: 20,8 %Kankaanpää: 15,2 %Kannonkoski: 18,9 %Kannus: 13,5 %Karijoki: 19,5 %Karkkila: 14,8 %Karstula: 20,3 %Karvia: 19,3 %Kaskinen: 20,4 %Kauhajoki: 15,8 %Kauhava: 16,9 %Kauniainen: 13,9 %Kaustinen: 13,7 %Keitele: 19,9 %Kemi: 14,9 %Kemijärvi: 21,4 %Keminmaa: 14,0 %Kemiönsaari: 19,1 %Kempele: 8,8 %Kerava: 10,5 %Keuruu: 19,8 %Kihniö: 17,7 %Kinnula: 18,2 %Kirkkonummi: 8,6 %Kitee: 20,8 %Kittilä: 9,5 %Kiuruvesi: 16,8 %Kivijärvi: 21,6 %Kokemäki: 17,3 %Kokkola: 12,4 %Kolari: 13,1 %Konnevesi: 19,3 %Kontiolahti: 8,4 %Korsnäs: 16,2 %Koski Tl: 19,8 %Kotka: 15,5 %Kouvola: 15,9 %Kristiinankaupunki: 20,4 %Kruunupyy: 14,9 %Kuhmo: 20,2 %Kuhmoinen: 25,9 %Kumlinge: 22,1 %Kuopio: 11,0 %Kuortane: 18,1 %Kurikka: 16,7 %Kustavi: 20,2 %Kuusamo: 14,6 %Kyyjärvi: 20,3 %Kärkölä: 15,3 %Kärsämäki: 16,5 %Kökar: 21,3 %Lahti: 13,6 %Laihia: 13,0 %Laitila: 13,4 %Lapinjärvi: 16,8 %Lapinlahti: 15,0 %Lappajärvi: 20,2 %Lappeenranta: 12,9 %Lapua: 13,5 %Laukaa: 10,9 %Lemi: 13,9 %Lemland: 9,7 %Lempäälä: 9,0 %Leppävirta: 16,8 %Lestijärvi: 16,3 %Lieksa: 20,9 %Lieto: 11,1 %Liminka: 5,3 %Liperi: 11,3 %Lohja: 13,6 %Loimaa: 17,3 %Loppi: 13,9 %Loviisa: 16,2 %Luhanka: 23,0 %Lumijoki: 8,5 %Lumparland: 15,4 %Luoto: 7,3 %Luumäki: 18,1 %Maalahti: 16,4 %Maarianhamina - Mariehamn: 14,0 %Marttila: 15,8 %Masku: 9,6 %Merijärvi: 13,4 %Merikarvia: 18,6 %Miehikkälä: 21,7 %Mikkeli: 14,9 %Muhos: 9,1 %Multia: 19,6 %Muonio: 13,8 %Mustasaari: 12,3 %Muurame: 9,6 %Mynämäki: 14,8 %Myrskylä: 17,1 %Mäntsälä: 10,1 %Mänttä-Vilppula: 20,3 %Mäntyharju: 20,2 %Naantali: 14,0 %Nakkila: 17,3 %Nivala: 12,5 %Nokia: 10,8 %Nousiainen: 9,4 %Nurmes: 19,4 %Nurmijärvi: 9,1 %Närpiö: 16,1 %Orimattila: 14,0 %Oripää: 14,4 %Orivesi: 17,1 %Oulainen: 15,3 %Oulu: 8,4 %Outokumpu: 17,0 %Padasjoki: 23,7 %Paimio: 12,0 %Paltamo: 17,4 %Parainen: 15,7 %Parikkala: 23,6 %Parkano: 18,5 %Pedersören kunta: 10,1 %Pelkosenniemi: 17,8 %Pello: 21,4 %Perho: 13,7 %Petäjävesi: 13,6 %Pieksämäki: 17,4 %Pielavesi: 21,3 %Pietarsaari: 14,5 %Pihtipudas: 18,7 %Pirkkala: 9,8 %Polvijärvi: 18,2 %Pomarkku: 18,0 %Pori: 14,4 %Pornainen: 8,2 %Porvoo: 11,8 %Posio: 22,7 %Pudasjärvi: 18,1 %Pukkila: 13,1 %Punkalaidun: 20,8 %Puolanka: 21,3 %Puumala: 23,2 %Pyhtää: 14,1 %Pyhäjoki: 16,8 %Pyhäjärvi: 20,8 %Pyhäntä: 10,4 %Pyhäranta: 15,4 %Pälkäne: 16,6 %Pöytyä: 14,1 %Raahe: 14,4 %Raasepori: 15,5 %Raisio: 12,0 %Rantasalmi: 18,8 %Ranua: 15,9 %Rauma: 14,4 %Rautalampi: 20,0 %Rautavaara: 20,7 %Rautjärvi: 21,7 %Reisjärvi: 15,8 %Riihimäki: 12,5 %Ristijärvi: 21,0 %Rovaniemi: 9,9 %Ruokolahti: 19,5 %Ruovesi: 21,4 %Rusko: 10,4 %Rääkkylä: 24,4 %Saarijärvi: 18,5 %Salla: 20,3 %Salo: 15,7 %Saltvik: 13,7 %Sastamala: 16,7 %Sauvo: 13,9 %Savitaipale: 23,0 %Savonlinna: 18,3 %Savukoski: 16,9 %Seinäjoki: 10,5 %Sievi: 10,4 %Siikainen: 21,4 %Siikajoki: 12,6 %Siikalatva: 17,1 %Siilinjärvi: 11,4 %Simo: 19,1 %Sipoo: 9,3 %Siuntio: 10,6 %Sodankylä: 14,3 %Soini: 18,2 %Somero: 18,3 %Sonkajärvi: 18,6 %Sotkamo: 13,5 %Sottunga: 18,8 %Sulkava: 22,1 %Sund: 13,5 %Suomussalmi: 20,6 %Suonenjoki: 18,0 %Sysmä: 25,5 %Säkylä: 17,5 %Taipalsaari: 13,4 %Taivalkoski: 16,1 %Taivassalo: 18,0 %Tammela: 15,0 %Tampere: 9,8 %Tervo: 20,3 %Tervola: 15,7 %Teuva: 19,6 %Tohmajärvi: 18,1 %Toholampi: 17,1 %Toivakka: 14,8 %Tornio: 12,5 %Turku: 10,7 %Tuusniemi: 18,9 %Tuusula: 9,3 %Tyrnävä: 7,1 %Ulvila: 15,2 %Urjala: 18,6 %Utajärvi: 16,3 %Utsjoki: 16,6 %Uurainen: 10,9 %Uusikaarlepyy: 14,4 %Uusikaupunki: 16,9 %Vaala: 20,8 %Vaasa: 10,7 %Valkeakoski: 15,6 %Vantaa: 7,8 %Varkaus: 17,2 %Vehmaa: 15,3 %Vesanto: 23,6 %Vesilahti: 9,3 %Veteli: 16,8 %Vieremä: 14,1 %Vihti: 10,9 %Viitasaari: 20,8 %Vimpeli: 16,7 %Virolahti: 18,9 %Virrat: 21,2 %Vårdö: 15,7 %Vöyri: 15,0 %Ylitornio: 20,6 %Ylivieska: 11,0 %Ylöjärvi: 10,0 %Ypäjä: 14,9 %Ähtäri: 18,1 %Äänekoski: 15,6 %
75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kunnittain (2025). Tummempi on iäkkäämpi. Avaa kartta

Edunvalvontavaltuutus lyhyesti

Edunvalvontavaltuutuksesta säädetään laissa edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007). Valtuutuksen tekijää kutsutaan valtuuttajaksi ja asioita hoitavaa henkilöä valtuutetuksi. Itse asiakirjaa laki kutsuu valtakirjaksi, ja siksi edunvalvontavaltuutuksesta puhutaan usein edunvalvontavaltakirjana. Kyse on samasta asiasta.

  • Sinä päätät, kuka asioitasi hoitaa. Valtuutettu on yleensä puoliso, aikuinen lapsi tai muu läheinen, johon luotat.
  • Sinä päätät, mitä valtuutus kattaa. Se voi koskea taloudellisia asioita, henkilöä koskevia asioita tai molempia.
  • Valtuutus tehdään kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä.
  • Valtuutus tulee voimaan vasta, kun DVV vahvistaa sen. Siihen asti hoidat asiasi itse, ja kaikki jatkuu ennallaan.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt, joka ymmärtää, mitä valtuutus tarkoittaa. Ratkaisevaa on ymmärrys, ei ikä tai diagnoosi: myös ihminen, jolla on todettu muistisairaus, voi tehdä valtuutuksen, jos hän vielä ymmärtää sen merkityksen.

Miksi valtuutus kannattaa tehdä ajoissa

Valtuutuksen voi tehdä vain niin kauan kuin ymmärtää sen merkityksen. Jos muistisairaus etenee tai terveys heikkenee äkillisesti esimerkiksi aivoverenvuodon vuoksi, voi olla liian myöhäistä.

Moni olettaa, että puoliso tai lapset voivat automaattisesti hoitaa sairastuneen asioita. Näin ei ole. Pankki, vakuutusyhtiö, taloyhtiö tai hoitopaikka ei voi toimia omaisen ohjeiden mukaan, ellei tällä ole siihen oikeutta. Avioliittokaan ei anna puolisolle oikeutta hoitaa toisen pankkitilejä tai tämän osuutta yhteisestä asunnosta.

Jos valtuutusta ei ole, ratkaisu on yleensä DVV:n tai käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja. Edunvalvonta on raskaampi ja tiukemmin valvottu järjestely, siitä aiheutuu yleensä jatkuvia kuluja, eikä edunvalvojaksi välttämättä tule se ihminen, jonka itse olisit valinnut. Lue lisää: edunvalvontavaltuutus vai edunvalvonta.

Mitä asioita valtuutus voi koskea

Taloudelliset asiat ovat valtuutusten yleisin sisältö. Niitä ovat esimerkiksi pankkiasiat, laskujen maksaminen, sijoitukset, vuokrasopimukset, asunto-osakkeet ja kiinteistöt sekä veroasiat. Voit antaa valtuutetulle laajan oikeuden hoitaa kaikkia taloudellisia asioitasi tai rajata sen tiettyihin asioihin tai tiettyyn omaisuuteen.

Henkilöä koskevat asiat tarkoittavat esimerkiksi terveydenhoitoa, hoivaa ja asumista. Valtuutettu voi päättää niistä vain silloin, kun et itse pysty ymmärtämään asian merkitystä.

Voit myös kirjoittaa valtuutukseen ohjeita ja toiveita, esimerkiksi siitä, miten haluat asua tai miten omaisuuttasi saa käyttää läheistesi tukemiseen. Valtuutetun pitää noudattaa niitä.

Mitä valtuutus ei voi koskea

Valtuutettu ei voi tehdä puolestasi kaikkein henkilökohtaisimpia ratkaisuja. Niitä ovat esimerkiksi avioliittoon suostuminen, testamentin tekeminen tai peruuttaminen, lapseksi ottaminen ja isyyden tunnustaminen. Valtuutettu ei myöskään saa lahjoittaa omaisuuttasi, ellei lahjojen perusteita ole yksilöity valtakirjassa.

Kuka voi olla valtuutettu

Valtuutetuksi voi nimetä ihmisen, joka on suostunut tehtävään. Yritystä, yhdistystä tai muuta oikeushenkilöä ei voi nimetä valtuutetuksi. Hyvä valtuutettu on luotettava, ymmärtää raha-asioita ja on valmis hoitamaan tehtävää mahdollisesti vuosia. Puhu asiasta hänen kanssaan etukäteen.

Valtuutettuja voi olla useampi. Voit esimerkiksi antaa yhdelle lapsellesi taloudelliset asiat ja toiselle henkilöä koskevat asiat. Jos valtuutettuja on kaksi samoissa asioissa, kirjoita valtakirjaan, saavatko he toimia kumpikin yksin vai vain yhdessä.

Toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu

Laki tuntee kaksi varahenkilöä, ja ne kannattaa erottaa toisistaan:

  • Toissijainen valtuutettu ryhtyy tehtävään, jos ensisijainen valtuutettu ei ota sitä vastaan, luopuu siitä, kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi.
  • Varavaltuutettu hoitaa asioita silloin, kun valtuutettu on tilapäisesti estynyt, esimerkiksi sairauden vuoksi, tai esteellinen tietyssä asiassa.

Toissijainen valtuutettu kannattaa nimetä lähes aina. Muuten koko valtuutus voi mennä hukkaan, jos ainoa valtuutettu ei pysty tehtävään.

Kun valtuutus tehdään vanhemmalle

Moni ottaa asian puheeksi vasta, kun äidin tai isän muisti alkaa heiketä. Silloin kannattaa toimia nopeasti mutta huolellisesti.

  • Valtuuttaja tekee valtuutuksen itse. Lapsi voi auttaa valmistelussa, mutta vanhemman pitää itse ymmärtää, mitä allekirjoittaa, ja päättää, kuka asioita hoitaa.
  • Todistajiksi tarvitaan perheen ulkopuoliset. Vanhemman omat lapset, lapsenlapset, sisarukset ja heidän puolisonsa eivät voi olla todistajina, eivät myöskään ne lapset, joita ei nimetä valtuutetuiksi. Hyviä todistajia ovat esimerkiksi naapurit tai ystävät.
  • Jos muistisairaus on jo todettu, allekirjoituksen yhteyteen kannattaa hankkia lääkärinlausunto siitä, että valtuuttaja ymmärtää valtuutuksen merkityksen. Se voi estää myöhemmät epäilyt.
  • Puolisot tekevät kumpikin oman valtuutuksensa. Usein puolisot nimeävät toisensa valtuutetuiksi ja aikuisen lapsen toissijaiseksi valtuutetuksi.

Jos vanhempi ei enää ymmärrä valtuutuksen merkitystä, valtuutusta ei voi enää tehdä. Silloin vaihtoehto on yleensä edunvalvonta.

Näin teet edunvalvontavaltuutuksen

  1. Valitse valtuutettu ja toissijainen valtuutettu ja kysy heidän suostumuksensa.
  2. Päätä, mitä valtuutus kattaa: taloudelliset asiat, henkilöä koskevat asiat tai molemmat, ja kirjaa mahdolliset ohjeet ja rajaukset.
  3. Laadi asiakirja. Siitä pitää käydä ilmi, että kyse on edunvalvontavaltuutuksesta, kuka on valtuuttaja ja kuka valtuutettu, mitä asioita valtuutus koskee ja että se tulee voimaan, kun et enää pysty hoitamaan asioitasi. Voit laatia sen netissä ohjatussa palvelussa, oikeusaputoimistossa tai lakimiehen kanssa.
  4. Tulosta ja allekirjoita kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistajat allekirjoittavat heti perään ja merkitsevät allekirjoituksensa viereen tarvittavat tiedot.
  5. Säilytä alkuperäinen asiakirja turvallisessa paikassa ja kerro valtuutetulle, missä se on. Valtuutus annetaan luovuttamalla valtakirja valtuutetulle tai kertomalla siitä hänelle.

Valtuutuksen voi siis valmistella netissä, mutta allekirjoitus tehdään aina paperille todistajien läsnä ollessa. Valmista lomaketta ei ole, eikä valtakirjaa tarvitse hyväksyttää kenelläkään etukäteen. Tarkempi ohje: edunvalvontavaltuutus netissä vaihe vaiheelta.

Todistajat: kuka voi ja kuka ei

Todistajia tarvitaan kaksi, ja heidän pitää olla paikalla yhtä aikaa, kun allekirjoitat valtakirjan. Heidän pitää tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutus, mutta sisältöä heidän ei tarvitse tietää. Todistajan pitää olla täysi-ikäinen ja ymmärtää, mitä todistaminen tarkoittaa.

Todistajana ei voi olla:

  • sinun puolisosi
  • sinun tai puolisosi lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai tällaisen henkilön puoliso
  • valtuutettu tai hänen puolisonsa
  • valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai tällaisen henkilön puoliso.

Puolisoksi lasketaan myös avopuoliso, ja puolisisarukset rinnastetaan sisaruksiin. Todistajat kirjoittavat allekirjoituksensa viereen syntymäaikansa, yhteystietonsa sekä todistamisen paikan ja ajan, mainitsevat olleensa paikalla yhtä aikaa ja tekevät merkinnän siitä, että ymmärsit valtakirjan merkityksen. Jos todistaja on esteellinen, DVV ei voi vahvistaa valtuutusta.

Milloin valtuutus tulee voimaan

Allekirjoitettu valtuutus on aluksi vain paperi kaapissa. Sitä ei lähetetä DVV:lle eikä rekisteröidä mihinkään etukäteen. Kun valtuuttaja ei enää pysty hoitamaan asioitaan, valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista DVV:ltä. Hakemukseen tarvitaan alkuperäinen valtakirja ja lääkärinlausunto. DVV perii vahvistamisesta maksun, joka on tällä hetkellä 138 €.

Kun DVV on vahvistanut valtuutuksen, se tulee voimaan, ja valtuutettu voi asioida valtuuttajan puolesta. Jos valtuutus koskee taloudellisia asioita, DVV merkitsee sen holhousasioiden rekisteriin. Ennen vuotta 2020 näistä asioista vastasivat maistraatit, mutta nykyään vahvistamisesta huolehtii DVV. Lue lisää: edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Valtuutetun tehtävät ja palkkio

Kun valtuutus on vahvistettu, valtuutetun pitää hoitaa asioita valtuuttajan parhaaksi ja kysyä tämän mielipidettä tärkeissä asioissa, jos se on mahdollista. Valtuuttajan rahat pidetään erillään valtuutetun omista.

  • Omaisuusluettelo. Jos valtuutus koskee taloudellisia asioita, valtuutetun pitää antaa DVV:lle luettelo valtuuttajan varoista ja veloista kolmen kuukauden kuluessa vahvistamisesta.
  • Kirjanpito. Valtuutetun pitää kirjata valtuuttajan rahaliikenne niin, että hän pystyy tekemään siitä selkoa.
  • Vuositili DVV:lle tehdään vain, jos valtakirjassa niin määrätään. DVV voi kuitenkin pyytää tilin, jos siihen on syytä.
  • Palkkio. Jos palkkiosta ei ole sovittu eikä valtakirjassa määrätty, valtuutetulla on oikeus kohtuulliseen palkkioon ja kulujensa korvaukseen valtuuttajan varoista. Moni perhe kirjoittaa palkkiosta oman määräyksen valtakirjaan.

DVV valvoo valtuutettua kevyemmin kuin edunvalvojaa. Jos valtuutettu toimii vastoin valtuuttajan etua, DVV voi puuttua asiaan.

Valtuutuksen peruminen ja muuttaminen

Voit perua valtuutuksen niin kauan kuin ymmärrät, mitä peruminen tarkoittaa. Ennen vahvistamista peruminen tapahtuu ottamalla valtakirja takaisin tai hävittämällä se. Jos teet uuden valtuutuksen, se kumoaa vanhan niiltä osin kuin ne ovat ristiriidassa. Selvintä on hävittää vanha valtakirja ja kertoa muutoksesta valtuutetulle.

Jos valtuutus on jo vahvistettu, peruminen tulee voimaan vasta, kun DVV on vahvistanut sen. Peruuttamisen vahvistaminen maksaa 103 €. Lupaus olla perumatta valtuutusta ei sido sinua.

Mitä edunvalvontavaltuutus maksaa

Hinta koostuu kahdesta osasta: asiakirjan laatimisesta nyt ja DVV:n vahvistamisesta myöhemmin.

  • Ohjattu nettipalvelu: kiinteä hinta, esimerkiksi Sitovassa 59 € hintatakuulla. Palvelu kysyy tarvittavat asiat ja tekee asiakirjan valmiiksi allekirjoitusohjeineen.
  • Asianajaja tai lakitoimisto: yleensä satoja euroja. Hyvä valinta, jos tilanteessa on yritys, ulkomailla olevaa omaisuutta tai riitaisia perhesuhteita.
  • Oikeusaputoimisto: hinta riippuu tuloista ja varoista. Maksutonta tai alennettua apua saavat vain pienituloiset, ja käynti vaatii ajanvarauksen.
  • DVV:n vahvistaminen: 138 €, maksetaan vasta kun valtuutus otetaan käyttöön.

Itse tehty pohja ei maksa mitään, mutta jos asiakirja ei täytä muotovaatimuksia, DVV ei voi vahvistaa sitä. Tarkempi vertailu: mitä edunvalvontavaltuutus maksaa.

Edunvalvontavaltuutus, valtakirja, Suomi.fi-valtuudet ja hoitotahto

Tavallinen valtakirja

Laki määrittelee edunvalvontavaltuutuksen valtakirjaksi, joka on tehty sen varalta, että valtuuttaja myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Tavallinen valtakirja on eri asia. Se on voimassa vain niin kauan kuin valtakirjan antaja ymmärtää, mitä on valtuuttanut. Monet pankit eivät hyväksy tavallista valtakirjaa, jos niille selviää, että valtuuttaja on menettänyt kykynsä hoitaa asioitaan. Pitkäaikaiseen varautumiseen tarvitaan edunvalvontavaltuutus.

Suomi.fi-valtuudet

Suomi.fi-valtuuksilla voit antaa toiselle oikeuden asioida puolestasi niissä sähköisissä palveluissa, jotka käyttävät Suomi.fi-valtuuksia, esimerkiksi verottajan tai Kelan palveluissa. Ne eivät korvaa edunvalvontavaltuutusta, koska ne koskevat vain tiettyjä palveluja ja asioita. Kun edunvalvontavaltuutus on vahvistettu, valtuutettu voi asioida valtuuttajan taloudellisissa asioissa myös Suomi.fi-valtuuksia käyttävissä palveluissa.

Hoitotahto

Hoitotahdossa kerrot, millaista hoitoa haluat tai et halua, jos et itse pysty sitä ilmaisemaan. Edunvalvontavaltuutuksessa päätät, kuka hoitaa asiasi. Ne täydentävät toisiaan: hoitotahto kertoo mitä, valtuutus kertoo kuka. Hoitotahdon voi tallentaa OmaKantaan, eikä siihen tarvita todistajia. Moni tekee molemmat samalla kertaa.

Usein kysytyt kysymykset

Onko edunvalvontavaltakirja sama asia kuin edunvalvontavaltuutus?

On. Laki puhuu edunvalvontavaltuutuksesta ja sitä varten tehtävästä valtakirjasta, ja arkikielessä koko asiaa kutsutaan usein edunvalvontavaltakirjaksi. Sanoilla tarkoitetaan samaa asiakirjaa.

Voiko edunvalvontavaltuutuksen tehdä itse?

Voi. Laki ei vaadi juristin apua, kunhan asiakirja täyttää muotovaatimukset: se on kirjallinen, siitä käy ilmi, että kyse on edunvalvontavaltuutuksesta, ja se allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Jos asiakirja ei täytä muotovaatimuksia, DVV ei voi vahvistaa sitä, ja virhe paljastuu yleensä vasta, kun uutta valtuutusta ei enää voi tehdä. Siksi kannattaa käyttää ohjattua palvelua tai tarkistuttaa asiakirja.

Voiko edunvalvontavaltuutuksen tehdä netissä?

Valtuutuksen voi laatia netissä, mutta sitä ei voi allekirjoittaa sähköisesti. Valmis asiakirja tulostetaan ja allekirjoitetaan paperille kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä.

Kuka voi olla todistajana edunvalvontavaltuutuksessa?

Täysi-ikäinen, joka ei ole sinun tai valtuutetun lähisukulainen tai puoliso eikä valtuutettu itse. Esimerkiksi naapuri, ystävä tai työkaveri käy usein todistajaksi. Omat lapsesi eivät voi olla todistajina, vaikka heitä ei nimettäisi valtuutetuiksi.

Mitä edunvalvontavaltuutus maksaa?

Ohjatussa nettipalvelussa laatiminen maksaa kiinteän hinnan, esimerkiksi Sitovassa 59 € hintatakuulla. Asianajajalla se maksaa yleensä satoja euroja. Oikeusaputoimiston hinta riippuu tuloistasi ja varoistasi: maksutonta tai alennettua apua saavat vain pienituloiset, ja käynti vaatii ajanvarauksen. Kun valtuutus myöhemmin otetaan käyttöön, DVV perii vahvistamisesta maksun (138 €).

Voiko muistisairas tehdä edunvalvontavaltuutuksen?

Voi, jos hän vielä ymmärtää, mitä valtuutus tarkoittaa. Diagnoosi ei ratkaise. Kun muistisairaus on jo todettu, allekirjoituksen yhteyteen kannattaa hankkia lääkärinlausunto valtuuttajan ymmärryksestä, ja todistajat merkitsevät oman havaintonsa valtakirjaan.

Voiko puoliso hoitaa asioitani ilman edunvalvontavaltuutusta?

Ei yleensä. Avioliitto ei anna puolisolle oikeutta hoitaa toisen pankkitilejä, sijoituksia tai osuutta yhteisestä asunnosta. Ilman valtuutusta ratkaisu on usein edunvalvoja.

Pitääkö edunvalvontavaltuutus rekisteröidä tai lähettää DVV:lle heti?

Ei. Säilytät valtuutuksen itse, ja se vahvistetaan DVV:ssä vasta, kun sitä tarvitaan. Vasta silloin DVV merkitsee sen holhousasioiden rekisteriin. Kerro valtuutetulle, missä alkuperäinen asiakirja on.

Voiko valtuutuksen perua tai muuttaa?

Voit perua tai muuttaa valtuutuksen niin kauan kuin ymmärrät asian merkityksen. Uusi valtuutus tehdään samoilla muotovaatimuksilla, ja vanha alkuperäinen asiakirja kannattaa hävittää ja kertoa muutoksesta valtuutetulle.

Hoitaako maistraatti vielä edunvalvontavaltuutukset?

Ei. Maistraattien holhoustoimen tehtävät siirtyivät Digi- ja väestötietovirastolle vuoden 2020 alussa. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista haetaan siis DVV:ltä.

Lähteet

Aloita tästä

Kaikki oppaan artikkelit