Edunvalvontavaltuutus todistajat – kuka voi olla todistaja?

Frans Kaartinen. Julkaistu 8.10.2026. Lukuaika noin 7 min.

Edunvalvontavaltuutuksen todistajiksi tarvitaan kaksi täysi-ikäistä ja esteetöntä ihmistä, jotka ovat samanaikaisesti paikalla, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan. Valtuuttajan omat lapset, puoliso ja muut lähisukulaiset eivät voi olla todistajia, eivät myöskään valtuutettu ja hänen lähisukulaisensa.

Jos todistaja on esteellinen, Digi- ja väestötietovirasto (DVV) ei voi vahvistaa edunvalvontavaltuutusta. Virhe huomataan yleensä vasta vuosien päästä, kun valtuutusta tarvitaan, eikä valtuuttaja silloin välttämättä enää pysty tekemään uutta. Tältä sivulta näet, kuka kelpaa todistajaksi, mitä todistajat kirjoittavat ja miten allekirjoitustilaisuus kannattaa järjestää.

Kuka voi olla edunvalvontavaltuutuksen todistaja

Todistajaksi kelpaa ihminen, joka:

• on täyttänyt 18 vuotta
• ymmärtää, mitä todistaminen tarkoittaa
• ei ole valtuuttajan eikä valtuutetun puoliso tai lähisukulainen eikä valtuutettu itse.

Käytännössä hyviä todistajia ovat naapurit, ystävät, työkaverit ja harrastuskaverit. Myös esimerkiksi valtuuttajan sisaruksen lapsi tai serkku käy todistajaksi, jos hän ei ole sukua valtuutetulle tai tämän puolisolle laissa luetelluin tavoin.

Todistajien pitää tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehty valtakirja. Sen sisältöä heidän ei tarvitse tietää, eikä sitä tarvitse näyttää heille.

Kuka ei voi olla todistaja

Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) luettelee 8 §:ssä esteelliset todistajat. Todistajana ei saa olla:

• alle 18-vuotias tai ihminen, joka ei pysty ymmärtämään todistamisen merkitystä
• valtuuttajan puoliso
• valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai tällaisen henkilön puoliso
• valtuutettu tai hänen puolisonsa
• valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai tällaisen henkilön puoliso.

Puolisoksi lasketaan aviopuolison lisäksi ihminen, joka elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa, eli myös avopuoliso. Puolisukulaiset rinnastetaan sukulaisiin, joten esimerkiksi velipuoli on esteellinen samoin kuin veli.

Sukulaiset taulukkona

Taulukko kertoo, onko ihminen esteellinen valtuuttajan puolelta. Tarkista lisäksi aina, ettei hän ole sukua valtuutetulle tai tämän puolisolle samalla tavalla.

Varavaltuutettuun ja toissijaiseen valtuutettuun sovelletaan lain mukaan samoja sääntöjä kuin valtuutettuun, ellei toisin säädetä. Siksi heitä ja heidän sukulaisiaan ei kannata käyttää todistajina.

Esimerkki: kun yksi lapsista on valtuutettu

Äiti tekee edunvalvontavaltuutuksen ja nimeää poikansa valtuutetuksi ja tyttärensä toissijaiseksi valtuutetuksi. Kuka voi todistaa?

• Tytär ei voi. Hän on valtuuttajan lapsi, ja lisäksi hän on toissijainen valtuutettu ja valtuutetun sisar.
• Tyttären mies ei voi. Hän on valtuuttajan lapsen puoliso.
• Pojan lapset eivät voi. He ovat valtuuttajan lapsenlapsia.
• Äidin sisko ei voi. Hän on valtuuttajan sisarus.
• Äidin siskon aikuinen lapsi voi, koska valtuuttajan sisaruksen lapsi ei ole laissa luetelluissa sukulaisissa, eikä hän ole valtuutetun sisarus tai muu esteellinen sukulainen.
• Naapurit ja äidin ystävät voivat.

Tavallisin virhe on ajatella, että vain valtuutettu ja hänen perheensä ovat esteellisiä. Valtuuttajan kaikki omat lapset ovat aina esteellisiä, vaikka valtuutettu olisi joku muu.

Mitä todistajat tekevät ja kirjoittavat

Valtuuttaja allekirjoittaa edunvalvontavaltakirjan tai tunnustaa siinä jo olevan allekirjoituksensa omakseen, kun molemmat todistajat ovat samanaikaisesti läsnä. Sen jälkeen todistajat todistavat valtakirjan allekirjoituksillaan.

Lain 7 §:n mukaan kumpikin todistaja kirjoittaa allekirjoituksensa viereen:

• syntymäaikansa
• yhteystietonsa, esimerkiksi osoitteen
• todistamisen paikan ja ajan
• maininnan siitä, että todistajat olivat samanaikaisesti läsnä
• merkinnän siitä, että valtuuttaja ymmärsi valtakirjan merkityksen, ja muista seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen.

Todistajien merkintää pidetään uskottavana, ellei ole perusteltua syytä epäillä sitä. Siksi huolellisesti täytetty todistus suojaa valtuutusta myöhemmin. Koko valtakirjan rakenne esimerkkeineen on oppaassa edunvalvontavaltuutuksen mallipohja.

Allekirjoitustilaisuus vaihe vaiheelta

1. Tarkista todistajat etukäteen taulukon avulla, sekä valtuuttajan että valtuutetun puolelta.
2. Tulosta lopullinen valtakirja. Älä tee käsin korjauksia allekirjoitettavaan versioon.
3. Kokoontukaa samaan huoneeseen. Molemmat todistajat ovat paikalla yhtä aikaa koko allekirjoituksen ajan.
4. Kerro todistajille, että asiakirja on edunvalvontavaltuutus. Sisältöä ei tarvitse näyttää.
5. Valtuuttaja allekirjoittaa ja kirjoittaa nimenselvennyksen sekä paikan ja päivämäärän.
6. Todistajat allekirjoittavat heti samassa tilaisuudessa ja täyttävät merkintänsä.
7. Tarkista kaikki kohdat ennen kuin kukaan lähtee, ja laita alkuperäinen talteen.

Laki edellyttää, että todistajat ovat samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa. Se ei sano erikseen, että todistajien pitää allekirjoittaa samalla istumalla, mutta varminta on tehdä kaikki yhdessä tilaisuudessa. Videoyhteyttä laki ei tunne, joten kaikkien kannattaa olla samassa paikassa.

Jos teette useamman alkuperäisen kappaleen, kuten DVV suosittelee, jokainen kappale allekirjoitetaan ja todistetaan samalla tavalla. Allekirjoituksen jälkeen valtakirjaa ei lähetetä DVV:lle, vaan se säilytetään kotona, kunnes sitä tarvitaan. Koko eteneminen alusta loppuun on oppaassa edunvalvontavaltuutus netissä.

Yleisimmät todistajavirheet

• Todistajana on valtuuttajan oma lapsi tai lapsen puoliso, koska hän "ei ole valtuutettu".
• Todistajana on valtuutetun puoliso tai sisarus.
• Toinen todistaja tulee paikalle vasta, kun valtuuttaja on jo allekirjoittanut.
• Syntymäajat, yhteystiedot tai maininta samanaikaisesta läsnäolosta puuttuvat.
• Merkintä valtuuttajan ymmärryksestä puuttuu.
• Todistajana on varavaltuutettu tai toissijainen valtuutettu.

DVV ei saa vahvistaa valtuutusta, jos on ilmeistä, etteivät todistajat olleet kelpoisia. Muotovirhettä ei voi korjata jälkikäteen lisäämällä uutta todistajaa.

Jos todistaja oli esteellinen

Jos huomaat virheen ja valtuuttaja vielä ymmärtää valtuutuksen merkityksen, tehkää uusi valtakirja oikein ja hävittäkää vanha. Uusi valtuutus kumoaa vanhan niiltä osin kuin ne ovat ristiriidassa. Jos valtuuttaja ei enää pysty tekemään uutta valtakirjaa, vaihtoehto on yleensä edunvalvonta. Vahvistamisvaiheesta kerrotaan oppaassa edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Kun valtuuttajalla on muistisairaus

Muistisairaus ei estä valtuutuksen tekemistä, jos valtuuttaja vielä ymmärtää, mitä allekirjoittaa. Todistajien merkintä ymmärryksestä on silloin erityisen tärkeä. DVV suosittelee hankkimaan lisäksi lääkärinlausunnon siitä, että valtuuttaja ymmärtää valtakirjan merkityksen sitä tehdessään. Lausunto vähentää myöhempiä epäilyjä.

Todistajia ei kannata valita sen perusteella, kuka on helposti saatavilla. Kun ymmärrys voi myöhemmin herättää kysymyksiä, hyvä todistaja on ihminen, joka tuntee valtuuttajan ja voi tarvittaessa kertoa tilanteesta.

Kun ohjattu palvelu auttaa

Hyvä ohjattu nettipalvelu kysyy valtuutetut ja varahenkilöt ja tekee valtakirjan, jossa todistajien kohta on valmiina täytettäväksi. Silloin syntymäajat, paikka ja maininta samanaikaisesta läsnäolosta eivät unohdu. Voit laatia edunvalvontavaltuutuksen netissä Sitovassa ja saat mukaan allekirjoitusohjeet. Todistajat pitää silti valita itse ja koota samaan paikkaan.

Usein kysytyt kysymykset

Montako todistajaa edunvalvontavaltuutukseen tarvitaan?

Kaksi. Molempien todistajien pitää olla yhtä aikaa paikalla, kun valtuuttaja allekirjoittaa edunvalvontavaltakirjan, ja kummankin pitää olla esteetön.

Voiko oma lapsi olla todistajana edunvalvontavaltuutuksessa?

Ei. Valtuuttajan lapsi on aina esteellinen todistaja, vaikka häntä ei nimettäisi valtuutetuksi. Sama koskee lapsen puolisoa ja lapsenlapsia.

Voiko valtuutettu olla todistaja?

Ei. Valtuutettu, hänen puolisonsa ja heidän lähisukulaisensa ovat esteellisiä. Varavaltuutettua ja toissijaista valtuutettua ei myöskään kannata käyttää todistajina.

Voiko serkku tai sisaruksen lapsi olla todistaja?

Voi, jos hän ei ole valtuutetun tai tämän puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai tällaisen henkilön puoliso. Serkkuja ja sisarusten lapsia ei ole laissa lueteltu esteellisiksi.

Voiko naapuri tai ystävä olla todistaja?

Voi. Täysi-ikäinen naapuri, ystävä tai työkaveri, joka ei ole sukua valtuuttajalle eikä valtuutetulle, on tavallisin ja varmin valinta.

Pitääkö todistajien olla paikalla yhtä aikaa?

Pitää. Molempien todistajien on oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa allekirjoituksensa. Varminta on, että todistajat allekirjoittavat heti samassa tilaisuudessa.

Pitääkö todistajien tietää, mitä valtakirjassa lukee?

Ei. Heidän pitää tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehty valtakirja, mutta sisältöä ei tarvitse näyttää.

Voivatko todistajat olla keskenään pariskunta?

Laki ei kiellä sitä. Ratkaisevaa on, ettei kumpikaan ole esteellinen suhteessa valtuuttajaan tai valtuutettuun.

Mitä jos todistaja oli esteellinen?

DVV ei voi vahvistaa valtuutusta. Jos valtuuttaja vielä ymmärtää asian, tehkää uusi valtakirja esteettömien todistajien kanssa ja hävittäkää vanha.

Tarvitaanko notaaria tai DVV:n hyväksyntää?

Ei. Valtakirjaa ei tarvitse hyväksyttää kenelläkään etukäteen, eikä notaaria tarvita. Kaksi esteetöntä todistajaa riittää.

Lähteet

• Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 (6–8 § ja 24 §), Finlex
• Näin laadit edunvalvontavaltakirjan, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen, Digi- ja väestötietovirasto
• Edunvalvontavaltakirjan sisältö, Suomi.fi